Riihisen Päivin taide löysi kodin Hattulasta

Heti ensimmäisenä vaikutuksen tekee pihapiiri; maisema vanhoine rakennuksineen luonnon helmassa on kerrassaan upea. Kauniita yksityiskohtia on joka puolella, ja vanhanajan tunnelma on käsinkosketeltavissa. Viimeistään siinä vaiheessa kun astuu sisään Iitan navettaan, on pakko henkäistä ääneen ihastuksesta.

Jämsänkoskelaisen kuvataiteilija Päivi Riihisen taidetila Hattula avasi ovensa yleisölle heinäkuun alussa. Iitan vanha navetta, nimetty edellisen emännän Ida Mäkisen mukaan, on saanut uuden elämän taidegalleriana ja myymälänä. Hattula sijaitsee Kiviahontiellä, Kuoreveden perukoilla Elimäen kylällä. Matkaa on noin 16 km Mäntästä Jämsän suuntaan ja Jämsänkoskelta matkaa puolestaan kertyy noin 25 km Mäntän suuntaan.

Se, miten tila päätyi Päiville on mielenkiintoinen tarina.

– Eräällä moottoripyöräreissulla vuonna 2008 pidimme pientä taukoa, ja satuin huomaamaan autiotalon. Se muistutti vanhaa mummolaani, ja kiinnostuin siitä heti. Jätin ovenpieleen lapun, jossa oli yhteystietoni ja kerroin olevani kiinnostunut paikasta. Muutaman viikon kuluttua sain puhelun, ja loppujen lopuksi vuonna 2009 tehtiin kaupat. Minulla oli heti selkeä visio, että Hattulasta tulee meidän kesäkoti mutta myös taidetila.

Vision toteutuminen on vaatinut lukemattomia tunteja aherrusta, remontointia, korjailua, raivaamista ja suunnittelua, mutta se on ollut kaiken sen väärti. Nyt Hattula on tyyssija omalle rauhalle ja hiljaisuudelle, sekä koti Päivin taiteelle. Vuonna 1837 rakennettu tila onkin täydellinen miljöö Päivin teoksille, jotka tihkuvat metsän, menneisyyden ja ikiaikojen tunnelmaa.

Päivi on tehnyt taidetta jo monta vuotta, ja hänet tunnetaan Jämsän seudulla useiden näyttelyiden, kirjaprojektien ja kurssien myötä. (Kurssitoimintaa onkin jo kyselty, ja sitä Hattulassa on luvassa ensi kesänä.) Moni muistaa Päivin myös entisenä Jämsänkosken Wanhan Makasiinin yrittäjänä, joka puhalsi tiilimakasiinin henkiin.

Viime vuosina Päivin taide on kulkenut vahvasti omalla, kansanperinnettä kunnioittavalla polullaan. Vanhat tarinat, uskomukset ja myytit ovat inspiroineet niin maalauksia kuin keramiikkaakin. Teoksissa on tunnistettavissa oleva tyyli, joka on usein värikäs, tunnevoimainen ja tarinallinen. Nyt uudessa näyttelyssä ääneen pääsevät Aleksis Kiven klassikon kertomukset ja hahmot.

– Näyttely on kunnianosoitus Seitsemälle veljekselle. Se on hieno kirja, mikä on inspiroinut minua valtavasti. Kivi on onnistunut tavoittamaan jotain hyvin olennaista suomalaisesta maisemasta ja kansasta.

Hattulan ilmapiiri ja tarjonta on jo saanut kävijöiltään paljon positiivista palautetta. Paikka tekee vaikutuksen myös Vilppulasta kesämökiltä saapuneeseen kolmikkoon. Irma Salonen, Riikka Salonen ja Hertta Salonen tutustuvat ensimmäistä kertaa Päivin taiteeseen.

– Olemme Nokialta, ja tosiaan suvun mökillä nyt lomailemassa. Irma-anoppi näki aiheesta tehdyn lehtijutun, ja niin päätimme tulla käymään. Ja onhan tämä todella upea paikka!, Riikka kehuu. Kuvataiteita harrastava 11-vuotias tytär Hertta on samaa mieltä, eikä pysty nimeämään mikä teos olisi kaikista hienoin, koska ”nämä kaikki on niin ihania!”.

Naiset kehuvat Hattulaa viehättäväksi ja omanlaisekseen, ja mainitsevat miten luonnonläheisyys ja vanhaa kunnioittaen tehty entisöinti toteutuvat erinomaisesti.

Riikka Salonen ja Hertta Salonen viihtyivät Hattulassa. ”Täällä on valtavasti katseltavaa!”

Päivi sanoo, että vanhojen tarinoiden lisäksi hänen taidettaan on ohjannut paljon myös itse paikka. Hattula on eräänlainen taidekokemus. Olen täsmälleen samaa mieltä. Perinteikkäässä ympäristössä, aistit avoinna taidetta kokien ja Päivin iloisesta ja sydämellisestä seurasta nauttien vierähtää helposti tovi jos toinenkin.

Avoinna ke-pe klo 12–19, tilauksesta myös muina aikoina ryhmille.

Kiviahontie, Jämsä.

http://www.paiviriihinen.fi/

Päivi Riihinen

– Jämsänkoskelainen kuvataiteilija, ekspressiivinen taideterapiaohjaaja, visualisti ja asahi-ohjaaja.

– Kotiseutu Jämsänkoski on erityisen lähellä sydäntä.

– Useita taidenäyttelyitä Jämsän alueella sekä muualla Suomessa.

– Julkaissut kolme kirjaa: Linnasenvuoren lumous (yhdessä Heli Rikalan kanssa), Luoja ja piru, Tonttumetsän taikaa (yhdessä Johanna Suomisen kanssa).

Hattula

Rakennettu vuonna 1837.

– Vanhin Elimäen maalla olleista torpista.

– Torppaa aletaan kutsua Hattulaksi, kun siihen muutti 1837 Akseli Matinpoika Helander, hatuntekijä eli hattumaakari. Akseli oli kotoisin Kuoreveden Kolosalmelta. Puoliso oli Keuruun Leppäjärveltä Kaisa Kustaan tytär. Akseli Helander kuoli 1840 ja Kaisa kuoli nälkävuonna 1860. Hattulaan tuli uusi torppari Elimäen talosta, Johan Samulinpoika 1860. Hattulasta tuli talo 1900-luvun jälkeen ja viimeinen tämän suvun emäntä oli Ida Mäkinen. 

– Talon osti 2009 kuvataiteilija Päivi Riihinen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.