Risto Hakola on tehnyt teatteria 30 vuotta: ”Parasta on kirjoittaminen”

Kolmekymmentä vuotta sitten, kesällä 1992, nähtiin Jämsän Paunussa todellinen spektaakkeli. Vietettiin Jämsän 550-vuotisjuhlaa, jonka kunniaksi eräs jämsäläinen Risto Hakola oli käsikirjoittanut esityksen. Eikä kyseessä ollut ihan mikä tahansa esitys, vaan näytös, jossa oli mukana noin 300 esiintyjää, tanssijoita, kuoroja ja jopa hevosia. Se pohjautui historiaan, joten käsikirjoitusta varten koluttiin valtava määrä Jämsän historiakirjoja.

Voidaan siis sanoa, että nyt on meneillään jämsäläisen teatterin monitaiturin 30-vuotisjuhlavuosi. Sillä siitä kaikki alkoi, Jämsän suuresta juhlasta.

Vuonna 1987 Risto vaihtoi ravintola-alalta lehtihommiin. Silloinen Vekkarin päätoimittaja Veli Ähtävä pyysi töihin, ja koskapa kirjoittaminen oli nuoresta saakka kiinnostanut, päätti mies kokeilla. Ja niinhän siinä kävi, että kynä alkoi kulkea.

– Olihan se hurja hyppy ihan toiselle alalle, mutta innostuin nopeasti. Sain tehdä töitä luovasti ja vapaasti, ja aika räväkästi tuli välillä kirjoitettua, Risto nauraa.

Lehtityöt olivat syy siihen juhlatoimikunnan ajatukseen, että voisihan tuota Ristoa kysyä käsikirjoittajaksi. Siitä alkoi uppoutuminen Jämsän historiaan, ja itse asiassa siitä syntyi itu, josta kasvoi myös paljon muuta. Se on ollut itu Hullun pappiin vuonna 2012, myös Sota-aika (2020) sai tästä alkusysäyksen. Niin ja silloin eräs patruuna, nimeltään Juuso Walden, tuli tutuksi. Ja tästä taas seurasi huimat katsojamäärät kerännyt näytelmä Juuso – viimeinen patruuna (2017).

Reijo Ahonen ja Seppo Väänänen näytelmässä Juuso – viimeinen patruuna. Kuva: Risto Hakola.
Seppo Väänänen, Janina Reini, Tani Lindroos ja Pentti Ilomäki tähdittivät Juuso – viimeinen patruuna -näytelmää. Kuva: Risto Hakola.

Juhlanäytelmän ohjasi silloinen J+J Teatterin ohjaaja Arto Minkkinen, joka kannusti Ristoa kirjoittamaan lisää. Lama-aikaa käsittelevä Kuudes varvas ilmestyikin heti seuraavana vuonna, ja sitä esitettiin Aarresaaressa. Sen jälkeen teatterihommiin tuli taukoa, mitä nyt teatteriarvioita tuli kirjoitettua. Mutta sitten koittikin HimosTeatterin aikakausi.

– J+J Teatteri otti vetovastuun HimosTeatterista 2006, ja kirjoitin sinne Reteesti vaan -musiikkinäytelmän. Se oli melkoinen menestys, 8 500 katsojaa.

Riston käsikirjoittaminen sai uutta vauhtia, ja seurasi näytelmä toisensa perään. Uusi käänne oli vuorossa jälleen vuonna 2011. J+J Teatteri luopui HimosTeatterista, ja Risto päätti muutaman muun kanssa perustaa Jämsänjokilaakson Teatterin Tuki ry:n, joka alkoi pyörittämään Himoksen isoa teatterikoneistoa. Vakituiset toimittajan työt paikallislehdessä päättyivät 2012, jonka jälkeen aikaa oli panostaa teatteriin entistä enemmän.

Senkin jälkeen on tapahtunut paljon – HimosTeatteri loppui 2014, mutta Riston kynä ei suinkaan ole pysähtynyt. Kirjoitustyön rinnalle tuli myös ohjaaminen.

– Ensimmäinen ohjaukseni oli J+J Teatterin Suomen hevonen vuonna 2013. Mukana oli konkarinäyttelijöitä, joiden tuki ja apu oli merkittävä. Ja olen yhäkin sitä mieltä, että en halua olla autoritaarinen ohjaaja, vaan kuuntelen muita. Oman tekstin ohjaaminen on antoisaa myös sikäli, että tekstiä voi joustavasti muokata vielä harjoituskaudella.

Marjut Manninen, Seppo Väänänen ja Kaisa Rantala Laulavassa hoitajassa. Kuva: Risto Hakola.
Jouni Leppikorpi, Marjut Manninen, Jukka Lahtinen ja Kaisa Rantala näytelmässä Sota-aika. Kuva: Risto Hakola.

Kun kysyn, mikä on ollut mieleenpainuvin juttu omalta teatteritaipaleelta, mies miettii hetken.

– Ehkä tässä uskaltaa jo sanoa ääneen, että olen ylpeä tästä mun paikallistrilogiasta: Juuso, Isomäki-From ja Sota-aika. Olen saanut paljon hyvää palautetta, jonka mukaan paikallisuudesta huolimatta ne onnistuvat kasvamaan myös laajemmiksi.

Tähän palautteeseen on helppo yhtyä. Omasta puolestani voin paljastaa, että Tapaus Isomäki-From 1918 on yksi hienoimpia näytelmiä joita olen nähnyt.

Reijo Ahonen ja Tapaus Isomäki-From. Kuva: Risto Hakola.

Ylipäätään on selvää, että Risto tekee teatteria suurella palolla. Mutta ei suinkaan yksin, vaikka kirjoittaminen onkin yksin puurtamista. Kiitosta saa jämsäläisen teatterikentän tasokkaat toimijat.

– On upeaa työskennellä ihmisten kanssa, joilla myös on kunnianhimoa, ja suuri halu tehdä asiat niin hyvin kuin mahdollista. Heitä on täällä paljon. Jämsässä on myös näyttelijöitä jotka ovat taitavia laulajia, ja tämä on iso voimavara.

Tätä voimavaraa Risto onkin upeasti tuonut esiin muun muassa Laulava hoitaja ja Sota-aika sekä Saiturin joulu -näytelmillään. Niin ja uusimpana tietenkin nyt esityksessä oleva Jämsän Draamateatterin The Siskokullat, joka on saanut jo ansaittua suitsutusta osakseen.

– Joo, on se osoittautunut toimivaksi paketiksi. Ja jälleen kiitos taitaville näyttelijöille; Marjut Manninen, Kaisa Rantala, Saara Koskinen ja Veera Seppänen. Marjut ja Kaisa esittävät siskoksia, ja heidän välinen vahva vuorovaikutus välittyy kyllä katsomoon. (Näytelmän esitysajat jutun lopussa.)

Marjut Manninen ja Kaisa Rantala ovat The Siskokullat.

30 vuoden aikana Risto on taipunut monenlaisiin teatterihommiin.

– Juu ei tässä voi vain taiteilijaksi ryhtyä. Usein olen ollut ensin lippuja myymässä, juossut sieltä lausumaan yleisölle ohjaajan tervehdyksen, ja väliajalla taas muihin hommiin. Ja yksin tätä ei tehdä missään nimessä, yhdessä tässä toimitaan.

Lavallakin mies on nähty, itse asiassa jo vuoden 1992 juhlanäytelmässä vouti Pelle Pietarin pojan roolissa.

– No jossain pienissä rooleissa joo olen ollut, joskus joutunut myös tuuraamaan. Mutta näytteleminen ei missään nimessä ole se mun juttu, Risto nauraa.

Mikä teatterin tekemisessä sitten on parasta, mikä on saanut kerta toisensa jälkeen tarttumaan uuteen projektiin?

– Kirjoittaminen. Se on ehdottomasti parasta. Se tunne kun saa tarinan kesytettyä.

Tällä hetkellä kirjoittaminen on nimenomaan draamaa, tosin paljon on muutakin miehen kynästä virrannut; tietenkin lehtijuttuja, artikkeleita, historiikkeja mutta myös runoja. Runokokoelma Lapsuuteni uimapaikka ilmestyi 2012. Se palkittiin hopeasijalla Päätalo-instituutin järjestämässä kilpailussa.

Eikä teatterin tekeminen toki tähän lopu, sillä lisää on suunnitteilla meidän kaikkien teatterin ystävien suureksi iloksi. Voi olla, että ensi syksynä nähdään ensimmäinen Riston kirjoittama farssi. Ja jotenkin minulla kyllä on sellainen kutina, ettei se jää viimeiseksi käsikirjoitukseksi, sillä kuten sanottua – parasta on kirjoittaminen.

Käsikirjoitukset:

Jämsä 550 pääjuhla, 1992 (kohtauksia Jämsän historiasta)

Kuudes varvas, 1993

Reteesti vaan, 2006

Badding & Badding, 2008

Sotatalvi, 2010

Hullu pappi!, 2012

Doris ja Laulumies, 2014

Olavi – elämän virta, 2015

Lumikki ja seitsemän kääpiötä, 2016 (kansansadun pohjalta)

Juuso – viimeinen patruuna, 2017

Tapaus Isomäki-From 1918, 2018

Laulava hoitaja, 2019

Sota-aika, 2020

Saiturin joulu, 2021 (Dickensin joulukertomuksen pohjalta)

The Siskokullat, 2022

Dramatisoinnit:

Kalevala, 1995 (Jämsänkosken opettajille)

Joulupukkikapina, 1996 (Jukka Virtasen romaani)

Seitsemän veljestä, 2016

Ohjaukset:

Suomen hevonen, 2013

Gabriel tule takaisin, 2013

Eila, Rampe ja huonot geenit, 2015

Vaimoni on toista maata, 2016

Seitsemän veljestä, 2016

Kaaos, 2016

Juuso – viimeinen patruuna, 2017

Tapaus Isomäki-From 1918, 2018

Laulava hoitaja, 2019

Sota-aika, 2020

Mielensäpahoittaja ja poika, 2021

Saiturin joulu, 2021

The Siskokullat, 2022

The Siskokullat ja Kaisa, Saara Koskinen ja Marjut.

The Siskokullat Jämsänkoskella:

PE 16.9. klo 19, SU 18.9. klo 15, KE 21.9. klo 19, PE 23.9. klo 19, SU 25.9. klo 15, KE 28.9. klo 19, PE 30.9. klo 19, SU 2.10. klo 15.

Varaukset ja tiedustelut: 050 5469740 / risto.hakola@saunalahti.fi tai nettivarauksena osoitteesta www.ideaticket.fi

http://www.jamsandraamateatteri.fi/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.