Helene Schjerfbeck, Fredrik Ahlstedt, Eliel Saarinen, Taru Mäntynen, Jonas Heiska, Frans Toikkanen, Akseli Gallen-Kallela ovat nimiä, joihin voi törmätä Pässinmäessä. Heidän, sekä monen muun taiteilijan kädenjälkeä pääsee ihastelemaan Jämsänkoskella paperitehtaan kupeessa sijaitsevassa Pässinmäeksi kutsutussa rakennuksessa. Taidekokoelma on vaikuttava – noin niin kuin lievästi ilmaistuna.
Pässinmäki avasi kesällä 2019 ovensa yleisölle, mikä on todellinen kulttuuriteko. Edellisenä vuonna mesenaatti ja kotiseutuneuvos Kauko Sorjonen ihastui myynnissä olleeseen rakennukseen, ja niin Kauko Sorjosen säätiö ja UPM tekivät kaupat tehtaan entisestä vieras- ja edustuskerhosta. Säätiön taidekokoelma sai uuden kodin, ja nyt mittavasta kokoelmasta osa, noin 60-70 aarretta, asustaa Jämsänkoskella.
Yleisölle avoimia esittelykierroksia vetää viikoittain paikallinen kuvataiteilija Päivi Riihinen. Pesti sopii Päiville paremmin kuin hyvin, sillä kaikesta huomaa että hän suhtautuu paikan historiaan, rakennukseen ja taiteeseen suurella rakkaudella. Kävin Pässinmäessä ensimmäisen kerran kesällä, ja kokemus oli järisyttävä. Aivan yhtä vaikuttava se oli nytkin, kun tammikuun lopulla osallistuin lauantain kierrokselle. Miten upea paikka meillä onkaan, tästä saa ja pitää olla ylpeä!
Moni voi hämmästyä astuessaan sisälle Pekka Saareman (1907–1998) suunnittelemaan rakennukseen. Ulkoasu ei juurikaan anna vihjeitä siitä mitä eteen avautuu. Selkeät, kauniit linjat, valoisuus ja tyylikkyys tekevät syvän vaikutuksen. Heti aulassa Eliel Saarisen (1873–1950) suunnittelema pöytäryhmä on yksinkertaisesti kaunis, ja istuu tilaan täydellisesti.
En edes yritä kertoa kaikista teoksista, sillä nähtävää on niin paljon. Itse mykistyn joka kerta suosikkini, Helene Schjerfbeckin (1862–1946) lyijykynäpiirrosten äärellä. Jokin herkkyys niissä koskettaa. Ja tietenkin taidehistoriamme klassikko, Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) lumoaa aina. Jään tuijottamaan Gallen-Kallelan maisemaa Korpilahdelta, ja mietin miten taiteilija on kesällä 1928 tarttunut siveltimeen ja vetänyt juuri nämä vedot mitä nyt saan katsoa.
Yläkerran neuvotteluhuoneessa on kuitenkin se, mikä vetää minua eniten puoleensa. Nimittäin Frans Toikkasen (1926–2008) grafiikka. Toikkasen käyttämä mezzotinta -tekniikka on kovin työläs, ja jaksan hämmästellä teosten yksityiskohtia ja ilmeikkyyttä. Toikkanen on kuuluisa etenkin kissakuvistaan, ja niitäkin Pässinmäestä löytyy. Olen suorastaan ihastunut näiden otusten kasvoihin ja turkkiin, jonka pehmeyden voi melkein tuntea.
Ja jos vielä yksi oma suosikki pitäisi nimetä, se olisi Yrjö Saarinen (1899–1958). Hänen maalaustensa väri ja villit muodot hurmaavat omaleimaisella tyylillään.
Oikeastaan parasta Pässinmäessä on kokonaisuus, ja sen monimuotoisuus. Rakennus itsessään yksityiskohtineen on jo kokemisen arvoinen, puhumattakaan veistoksista ja tauluista. Myös Katja Lampinen oli varsin tyytyväinen kierroksen antiin. Katja, kuten moni muukin kävijä, on ilahtunut siitä että taideaarteet ovat löytäneet kodin juuri Jämsänkoskelta, ja että kaikilla on nyt mahdollisuus päästä tutustumaan Pässinmäkeen.
Alakerrassa muuten on Päivin oma taidetila, jossa on nähtävillä ja myynnissä Päivin taidonnäytteitä aina maalauksista keramiikkaan.
! HUOM. PÄSSINMÄKI ON AVOINNA 2020 TOISTAISEKSI LA JA SU KLO 12-16. PÄIVI RIIHINEN EI ENÄÄ TOIMI PAIKAN OPPAANA, EIKÄ MYÖSKÄÄN ALAKERRASSA OLE ENÄÄ PÄIVIN TAIDETILAA.
Kevään aikana Pässinmäessä on luvassa erilaisia tapahtumia.
Tiilikantie 5, Jämsänkoski
Tulevia tapahtumia:
8.3. Kansanmusiikkia, esiintymässä Katja Lampinen (haitari) ja Saku Lahti (mandoliini). Ennakkoilmoittautuminen.
29.3. Kalle Virtapohjan Olympia-luento.
19.4. Jämsän Ämmien ja Äijien runoilta Tunteella kevääseen.
Tietoa:
– Pässinmäki on rakennettu 1957 Yhtyneiden Paperitehtaiden Isännöitsijän taloksi. Ensimmäisenä isännöitsijänä talossa asui Lauri Tiilikka. Myöhemmin rakennusta käytettiin vieras- ja edustuskerhona.
– Alue tunnettiin alunperin nimellä Linkinvuori, ja sittemmin Kinulanvuori. Vielä 1940-luvulla mäellä oli useita torppia. Pässinmäki -nimi vakiintui 1980–1990-lukujen taitteessa Yhtyneiden Paperitehtaiden johtajan Olli Parolan toimesta.
– Vuoden 2018 lopulla Pässinmäki siirtyi Kauko Sorjosen säätiön omistukseen. Päärakennukseen ja pihaan on sijoitettu säätiön omistamia taide-esineitä.
– Esillä on veistoksia, maalauksia ja grafiikkaa. Maalauksista suuri osa on 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Keskisuomalainen luonto on vahvasti esillä.
– Kauko Sorjosen säätiön tarkoituksena on edistää kulttuurityötä ja kulttuuriperinteen säilymistä. Kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nimeä kantava kulttuurinedistämissäätiö on perustettu 1998.
http://www.kaukosorjosensaatio.fi/passinmaki/
Kulttuuritarinoita Jämsästä 